Iliuusissatut pilersaarummut ilitsersuut

Iliuusissatut pilersaarummi sammisat inissinneqartussaasarput, allallu tassaniissanngilluinnarlutik. Taamaattumik iliuusissatut pilersaarutip sunik imaqarnissaanut illit aqqutissiuussisutut tamanik takunnissinnaanissat pingaartuuvoq.

Tamanik isiginnilerit! Paasiuminartumik kinguneqartitsisumillu, erseqqissunik angusassaqarfilerlugu iliuusissatut pilersaarusiornikkut inuit inuunerminnik ingerlaqqikkusuttut sakkussamik pingaarutilimmik tunniussaqarfigisinnaavatit. Iliuusissatut pilersaarut tassaavoq sakkoq, innuttaasup sunik kissaateqarnerminik qanorlu tassunga ingerlassanerminik paasinninnissaanut tapersersuisussaq.

Inuiaqatigiinni inissiffissamut nutaamut iliuusissatut pilersaarut aqqutaavoq
Pingaarnertut iliuusissatut pilersaarutip inuit ataasiakkaat inuiaqatigiinni inissisimaffimmut nutaamut aqqutissaanik nassuiaavoq. Iliuusissatut pilersaarut immikkuualuttunik arlalinnik anguniakkat tikinnissaanut ingerlattarialinnik imaqarsinnaavoq. Aammali tamakku ikittuaraasinnaapput. Aqqutissiuussinermut ingerlassap aqqutissioqqusup siunissami anguniakkap tikinnissaanut naleqassusaanik, ilippanaataanik, kissaataanik periarfissaanillu paasinnitsitsiniaqataavoq.

Iliuusissatut pilersaarutit erseqqissumik nassuiakkamik angusassaqassapput
Iliuusissatut pilersaarutinut tamanut assingusoq tassaavoq angusassap erseqqissumik nassuiarsimanissaa, tassungalu aqqutip naammattunik ilaqartinneqassanera angusassaq tikinneqartinnagu. Imaassinnaavoq højskolimi inuttut piginnaanngorsartoqartariaqartoq, imaluunniit AEU-mi atuagarsorluni piginnaanngorsartariaqartoq? Imaassinnaavoq pineqartoq ilinniagaqarnermik ingerlassaqartariaqartoq, imaluunniit suliffeqarfimmi sungiusartariaqarluni? Pingaartoq tassaavoq suut pisariaqartinneqarnersut erseqqissumik nassuiarnissaat.

Iliuusissatut pilersaarutit ataasiakkaat pigaat
Inummut iliuusissatut pilersaarut taassuma pineqartup pigaa. Aqqutissiuussisut aammalu allat peqatigalugit aqqutissioqqusumut ataatsimoorussamik anguniagaqarnermut sakkussatut atorneqarsinnaavoq. Aqqutissiuussisoqaraangat aammalu iliuusissatut pilersaarusiortoqarluni pissutsit ilaat aalajangiisuulluinnartarput. Tassaapput ileqqorissaarnermi malittarisassiat:

  • Aqqutissioqqusoq ataqqineqassaaq
  • Pissutsinit allanit tamanit aqqutissiuussineq pituttorsimassanngilaq
  • Aqqutissiuussinerup sinaakkutai pillugit isertuussisoqassanngilaq
  • Oqaloqatigiinnermi aammalu iliuusissatut pilersaarutip imaanik tatigeqatigiittoqassaaq
  • Ilisimatitsinermi kinaassusersiortoqassanngilaq.

Iliuusissatut pilersaarutip siornatigut paasisassat
Iliuusissatut pilersaarutip ilusilersulernera sioqqullugu pissutsit arlariit paasineqaqqaartariaqarput:

  • Aqqutissioqqusoq inuunermini allannguuteqarneq pillugu kissaatigisaminik ilisimaarinnissaaq
  • Aqqutissioqqusoq nammineq nukittoqutiminik sanngeequtiminillu ilisimaarinnissaaq imaluunniit ilisimaarinnilissaaq
  • Aqqutissioqqusoq siunissarisinnaasaq pillugu nammineq takorluukkani kissaatigisanilu pillugit ilisimaarinnissaaq
  • Anguniakkap tikinniarnerani periarfissat unammillerfissallu sorliuneri peqatigiilluni misissorneqassapput
  • Iliuusissatut pilersaarut najoqqutaralugu suliaqarneq peqatigiilluni paasiniarneqassaaq
  • Pingaarnertut anguniagaq tikinneqarsinnaassanngippat iliuusissatut pilersaarummi allamik toqqagassaqartoqassaaq.

Iliuusissatut pilersaaruterpiaq
Tamakku misissorneqareerpata aqqutissiuussisup aqqutissioqqusullu akornanni suleqatigiilluni iliuusissatut pilersaarusiortoqarsinnaalissaaq. Iliuusissatut pilersaarusiortoqareerpat tamatuma ingerlannissaanut aqqutissiuussisup ingerlatsiviullu sinnerata ikiuunnissaat aalajangiisuupput. Aqqutaani angusassat ilaat ataasiakkaat, imaluunniit angusassaviup iluarsinissaat pingaartuusinnaavoq. Aqqutissioqqusoq arlaannik anguniaqartuartillugu pisuni siuarsaasoqartuarnissaa pingaartuuvoq.

Paasissutissat allat susassarinngilaat
Inuit ataasiakkaat imminermini pissutsit pillugit paasissutissaatai arlallit aqqutissioqqusup akuersissutaanik pissarsiaqaqqaarani pisortani qullersaqarfimmut allamut ingerlateqqinneqaqqunngineri sianigikkit. Tassaapput:

Race, upperisaq aamma ammip qalipaataa,
pissutsit peqatigiiffinnik ilaasortaanernut, kinguaassiornermut pinerlunnermullu tungasut, kiisalu
peqqissutsimut tunngasut, pingaarutilittut inoqatigiinnermi ajornartorsiutit, kiisalu atornerluilluini ajornartorsiutit.
(Ingammik Pisortat ingerlatsineranni suliassat suliarineqartarnerat pillugu Inatsisartut inatsisaat nr. 8, 13. juni 1994-imeersoq § 28 takuuk)

Iliuusissatut pilersaarutit pillugit annertunermik paasisaqarusukkuit Nunatsinni Aqqutissiuussinermik Aqutsisoqarfik saaffigiuk.